Näytös
alkoi hauskalla, kevättalveen mukavasti sopivalla Georg Malmstenin säveltämällä
ja sanoittamalla Jänöjussin mäenlaskulla. Ragni Malmsten on aikanaan muistellut
isänsä sävellystyöstä, että innostus tähän lauluun syntyi Jorin katsellessa
Helsingin kotinsa ikkunasta lasten huimaa mäenlaskua Temppeliaukion kallioilla.
Silloin kelkkana saattoi paremman puutteessa olla vaikkapa vanha
puhelinluettelo! Laulun
meille esittivät Sirkka-Liisa ja Eero maestro Riku Siivosen säestyksellä. Laulun
tahdissa ”pomppi” saliin joukko hassuja pupuja namusia jakamaan.
Kun
joulut on juhlittu ja lahjat jaettu pussista, voikin jouluisista materiaaleista
tuunata itselleen vaikka uuden puvun. Eilan
puvun hame on kuusenalusmatosta. Jakku on ommeltu lahjapussista ja hihat siihen
on tehty tonttumyssyistä.
Eevan puvun inspiraatio
lienee kanatarhasta…?
Ritan upea viitta on
valmistettu eri maiden nyrkkeilyseurojen viireistä. Joukossa on monia
harvinaisuuksia maista, joita ei enää ole mm. DDR:stä ja Tsekkoslovakiasta.
Suomalaisista seuroista on mukana esim. Tapanilan Erä ja Suomen
nyrkkeilyliitto.
Maikilla on
päällään oma 80-luvun housupuku. Viitan hän tuunasi omasta kampauskapasta
leikkauksin ja tyllihörselöin. Maikin esikuvana lienee ollut esiintymisissään
myös viittaa käyttänyt EP eli Elvis Presley.
Mairen asu on ostettu alun
perin kirpputorilta. Helmaa jatkaen ja uudet hihat ommellen syntyi näin kaunis
iltapuku.
Mitä
saadaan, kun kerätään 15 vuotta karkkipapereita? Sirkka-Liisan ajatus alun
perin oli tehdä niistä taideteos, mutta niistä tulikin viitta - toki taideteos
tämäkin. Viittaan tarvittiin lähes 300 paperia. Sen valmistus koetteli hermoja,
mutta lopputulos on vaivan arvoinen. Hame on ommeltu mallitikuista ja
resoreista. Täydellinen ”karkki”!
Markku kietoutui viitan
omaisesti vanhoihin valoverhoihin. Marimekon kangaspalasta ja vanhasta
froteepyyhkeestä sai ”rantaleijona” lannevaatteen. Markku haluaa muistuttaa kamppilaisia
Pihlajasaaren kesäpaikasta. Sinne on
kesällä hyvä mennä ottamaan aurinkoa. ”Eikä sillä niin väliä, onko kroppa
rantakunnossa, tähän maailmaan mahtuu sekä lihavat että laihat!”
Tämä Eevan ergonomisesti suunniteltu ulkoiluasu on
varustettu huomiovaloilla ja äänimerkeillä. Neuleet on neulottu ”Aloe vera”-
langasta, joten ne eivät ulkoilijaa kutita.
Rita on ostanut hameensa kirpputorilta. Siitä hän on
tuunannut tanssiasun, jota voisi käyttää vaikka palvelukeskuksen tanssiretkellä Teeriharjuun 1.4.2015 (Lisätietoja Retki-infosta).
Markun bleiseri on ommeltu kasaan käytetyistä
muovipusseista. Takin turkiskaulus on Tyyli-Turkis Oy:stä. Turkiksen käyttö
asussa on Markun kannanotto suomalaisten turkistarhaajien ammattitaidon
puolesta. Lisäksi hän kannustaa ottamaan vanhan turkin uudelleen käyttöön. Se
sopii meidän ilmastoomme. Ja huonokuntoisesta turkista voi saada vielä vaikka
megatrendikkään tyynynpäällisen.
Mairen musta-valkoinen mekko on muokattu itselle
sopivaksi kesäisten päivien iloksi, arkeen ja juhlaan.
Siskon puvun ”rimplee-kangas” on löytynyt ystävän
vintiltä. Puvun koristeet ja hatun on Sisko virkannut tietenkin itse.
Tämän puvun on Eila tehnyt isosta rantaviitasta.
Maikin juhlapuvun tekonahkahame löytyi kierrätyskeskuksen
ilmaisjakelulaatikosta, somisteeksi on ommeltu paljettikuvioita. Yläosa on
tuunaritoveri Sirkka-Liisan muokkaama omasta puserostaan.
Sirkka-Liisan juhlapuvun materiaali on jätesäkkejä,
muovikasseja ja roskapusseja! Tällaisen materiaalin työstäminen oli
mielenkiintoista ja haasteellista; muovi kun on liukasta ommella. Vanhan hatun
Sirkka-Liisa päällysti hopeaverkolla.
Kaiken kaikkiaan näytöksessä nähtiin 32 eri pukua, kun
alun pupujussien puvut lasketaan mukaan.
Poskilihakset nauramisesta hellinä yleisö siirtyi Kampin
Lähimmäistoiminnan tarjoaman Ystävänpäiväkahvituksen ääreen.
Sydämellinen kiitos Tuunareille ja Kampin Lähimmäistoiminnalle
iloisesta iltapäivästä. Nämä Ystävänpäiväjuhlat muistetaan vielä pitkään…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti